Mitä ihmettä golfpsykologia on – uusi sanahirviö vai uutta ajattelua psyykkiseen valmennukseen?
Ehkä on viisasta kertoa, miten olen tähän golfpsykologia-käsitteeseen päätynyt. Lienee kohtalaisen selvää, mitä psykologia on. Vai onko sittenkään. Vieläkin silloin tällöin törmää ajatuksiin, että psykologia käsittelee ihmisten ongelmia ja psykologiin turvautuvissa ihmisissä täytyy olla jotakin vikaa, mielenhäiriötä tms. Näinhän ei ole. Viime vuosikymmenet on pyritty selittämään, että psykologiatiede tutkii mielenilmiöitä arvottamatta niitä positiivisiksi tai negatiivisiksi. Pyrkimyksenä on pikemminkin ymmärtää ihmisten käyttäytymistä. Psykologit pyrkivät auttamaan ihmisiä itsensä ymmärtämisessä ja hyväksymisessä sekä tukemaan ihmisiä erilaisin menetelmin heidän omissa elämäntavoitteissaan.
Urheilu- ja liikuntapsykologia ammentaa pohjatietonsa psykologiatieteen yleisistä teorioista ja tutkimustuloksista ja soveltaa tätä tietämystä urheilun ja liikunnan alueella. Urheilun maailmassa kuvaan astuvat luonnollisesti suoritustavoitteet ja keinot, joilla pyritään auttamaan urheilijoita omissa pyrkimyksissään mahdollisimman pitkälle, aina huippusuorituksiin asti. Liikuntaympäristössä psykologiasta haetaan apua toisenlaisiin kysymyksiin. Etsitään psykologisia syitä ihmisten liikkumattomuuteen ja keinoja liikuntamotivaation herättämiseen, lisäämiseen ja ylläpitämiseen.
Urheilupsykologia keskittyy siis karkeasti yleistäen parantamaan urheilijoiden mahdollisuuksia kehittyä omassa lajissaan yhä taitavammaksi. Huippu-urheilussa kaikki muu on usein alisteista parhaan mahdollisen taitotason sekä fyysisen ja psyykkisen kunnon saavuttamiselle. Viime aikoina on tosin onneksi kiinnitetty yhä enemmän huomiota myös urheilijoiden hyvinvointiin.
Miten psykologia istuu golfiin?
Golf on urheilumaailmassa yksi laji muiden joukossa. Urheilupsykologian menetelmiä on soviteltu golfin lajivaatimuksiin ja toimintaympäristöön. Golfin lajivaatimukset tuovat urheilupsykologian tutkimukseen ja tietoperustaan omat, muista lajeista poikkeavat reunaehdot, jotka helpottavat psyykkisen valmennuksen kohdentamista juuri golfissa esiintyviin haasteisiin ja tilanteisiin.
Golf ei kuitenkaan ole pelkästään urheilulaji. Suurin osa Suomen lähes 160 000 golffarista ei miellä itseään urheilijaksi, eikä osallistu lainkaan kilpagolfiin, ammattilaisuudesta puhumattakaan. Heille golf on liikuntamuoto, joka tuottaa iloa, kohentaa kuntoa ja antaa mahdollisuuden nauttia pallonlyömisestä ja liikunnasta luonnon keskellä joko yksin tai kavereiden seurassa.
Golfpsykologia käsittää sekä lajin urheilulliset että liikunnalliset aspektit. Sen ydintä ovat lajin erityispiirteistä kumpuavat haasteet, jotka eri taitotasoilla ja erilaisin tavoittein pelaavilla golffareilla ovat osittain samankaltaiset ja osittain erilaiset. Kun otetaan huomioon pelaajien yksilöllisyys sekä henkilökohtaiset motiivit, tavoitteet ja valmiudet, havaitaan, että joissakin asioissa lähes kaikki pelaajat painiskelevat samojen haasteiden kanssa. Yhä parempiin suorituksiin pyrkiviä pelaajia löytyy yhtä lailla kilpa- kuin harrastajapelaajistakin. Myös voitontahtoa löytyy kummastakin ryhmästä. Sen sijaan heikosti motivoituneita ei juuri löydy. Ehkä he ovat lopettaneet golfin pelaamisen.
Golffarille psyykkiset haasteet konkretisoituvat golfkierroksen erilaisissa tilanteissa. Pelaaja tunnistaa yleensä paremmin ongelmatilanteet kuin onnistumiset. Molempien analysointi olisi kuitenkin hyödyllistä. Ehkä olemme niin tyytyväisiä onnistumisiin, ettemme pidä tarpeellisena analysoida onnistumiseen johtaneita tekijöitä kierroksen jälkeen.
Kun lopputulos merkitsee
Golfkierros kestää keskimäärin neljä tuntia. Sen aikana psyykkisiä haasteita aiheuttavat erityisesti lyöntitilanteet, joiden määrä vaihtelee pelaajan tason mukaan. Parhaat selviytyvät noin 70 lyönnillä, kun taas aloittelija voi joutua lyömään jopa tuplamäärän. Yhteistä kaikille pelaajille on lajille tyypillinen lyöntitilanteiden ja lepovaiheiden vuorottelu. On helppo kuvitella, että juuri lyöntitilanteet merkitsevät ja niiden onnistuminen on tärkeää lopputuloksen kannalta. Lyöntitilanteetkin vaihtelevat ja osa niistä koetaan muita haasteellisemmiksi. Tällöin puhutaan ns. kriittisistä tilanteista, joissa onnistuminen on lopputuloksen kannalta erityisen tärkeää. Kriittiset tilanteet aiheuttavat pelaajalle paineita ja stressiä, joista selviytyminen onnistuu parhaiten, kun on harjoitellut ja vakiinnuttanut itselleen sopivat coping- eli selviytymiskeinot, jotka voi ottaa käyttöön näissä tilanteissa.
Psykologi voi auttaa pelaajaa tunnistamaan omia toimintatapojaan kriittisissä tilanteissa ja auttamaan haitallisten tai hyödyttömien coping-keinojen korvaamisessa hyödyllisemmillä keinoilla.
Kierroksen aikaisten lepotilojen hyödyntämisestä ollaan vähän erimielisiä. Toiset valmentajat korostavat kilpailun aikaisen voitontahtoisen mielialan säilyttämistä kokoaikaisesti. Toiset taas hyväksyvät luonnollisen mielialan ja vireystilan vaihtelun, jolloin lyöntien väliset ”lepoajat” käytetään eräänlaiseen lyönnistä palautumiseen ja seuraavan lyönnin suunnitteluun. Tämä merkitsee myös keskittymistason vaihtelua siten, että lyöntiin valmistautuessa keskittyminen terästyy ja lyöntisuorituksen jälkeen seuraa vähittäinen ”rentoutuminen”.
Psykologi voi auttaa pelaajaa tunnistamaan omia vireystiloja ja keskittymisen tiloja ja niiden vaihtelua sekä löytämään itselleen sopivan ja hyödyllisen toimintamallin kierroksen läpiviemiseen.
Kun kierroksesta nauttiminen merkitsee
Jos et pelaa voittaaksesi tai tavoitellaksesi parasta mahdollista kierrostulosta, suhtaudut kierrokseen rennommin. Saatat käyttää lepoajat mukavaan jutusteluun peliryhmäsi kanssa, luonnon kauneuden ihasteluun tai onnistuneiden lyöntien ja fiilisten mielessä kertaamiseen. Positiivisen fiiliksen tavoittelu ja ylläpitäminen edellyttää, että nollaat mahdolliset epäonnistuneet lyönnit melko nopeasti ja valmistaudut ilman painolastia seuraavaan yritykseen.
Psykologi voi auttaa pelaajaa käsittelemään epäonnistumisten aiheuttamat tunnekuohut ja vahvistamaan pelaajan itseluottamusta ja itsenä hyväksymistä. Virheitähän tulee kaikille ja ne tuovat tullessaan myös erinomaisen oppimismahdollisuuden.
Kriittisiä tilanteita ovat ”nautiskelijoille” erityistä taitoa tai voimaa vaativat lyöntitilanteet. Kun pelaaja tunnistaa omien taitojensa riittämättömyyden haasteen edessä, hänen positiivinen vireensä laskee. Jos matka veden yli on omiin taitoihin tai kuntoon nähden liian pitkä, alkaa tosissaan harmittaa. Ajatukset alkavat kiertää kehää ja ehkä soimatakin sinua: ”Miksi et ole harjoitellut enemmän”, ”mitähän pelikaveritkin ajattelevat minusta”.
Psykologi voi auttaa pelaajaa pääsemään häpeän tai alemmuuden tunteista, jotka helposti vahvistuvat hankalien tilanteiden ja niistä saatujen kokemusten seuratessa toisiaan. Ei kuitenkaan kannata väheksyä teknisten taitojen harjoittelua. Mitä paremmat tekniset taidot pelaaja itselleen hankkii, sitä enemmän hän alkaa luottaa itseensä ja osaamiseensa ja sitä vähemmälle jäävät epävarmuutta aiheuttavat pelitilanteet.
Mitä psyykkisiä taitoja golfissa menestyminen edellyttää?
Jokainen aloittaa golfin nollasta. Toiset edistyvät taidoissaan nopeammin kuin toiset. Alussa jokaiselta vaaditaan taitoa nähdä omat onnistumisensa ja kykyä iloita pienistäkin edistysaskeleista. Jos oma edistyminen on hidasta, vaaditaan ymmärrystä siitä, miten golftaidot opitaan sekä rutkasti peräänantamattomuutta, suomalaista sisua. Jos onnistuu vaikeuksista huolimatta ylläpitämään riittävän motivaatiotason, huomaa ennen pitkää taitojensa kehittyvän yhä paremmiksi, ja huomaa nauttivansa pelaamisesta yhä enemmän.
Psykologi voi auttaa kaikilla taitotasoilla ponnistelevia pelaajia hankkimaan itselleen hyvät psyykkiset taidot, joiden avulla hän oppii paremmin ja nopeammin uusia golftaitoja ja saavuttaa parempia tuloksia samalla, kun nauttii pelaamisesta. Uusien motoristen ja liikunnallisten taitojen oppimisessa pätevät psykologian yleiset lainalaisuudet. Taitojen yksilöllinen tarkastelu kertoo pelaajan taitoprofiilin ja auttaa fokusoimaan harjoittelua.
Voidaan miettiä, mitä taitoja juuri golfin oppiminen ja golfissa menestyminen edellyttää. Toisin kuin muut urheilulajit, golf ei vaadi ensisijaisesti fyysistä kestävyyttä, voimaa tai nopeutta. Golfia ei tarvitse pelata ”verenmaku suussa”. On lajeja, jotka vaativat vielä golfiakin vähemmän motorisia taitoja ja fysiikkaa. Mieti vaikka shakki- tai bridge-pelin laijivaatimuksia. Vaatiiko golf sitten älykkyyttä? No, ainakin sen verran, että ymmärtää, mitä ja miten kannattaa harjoitella ja miten kenttä kannattaa pelata omat taidot huomioon ottaen. Ei älykkäästä harjoittelusta ja älykkäästä pelaamisesta ainakaan haittaa ole. Mitä sitten ovat psyykkiset taidot, jotka auttavat erityisesti golfin pelaamisessa?
Golfissa menestymiseen liittyviä psyykkisiä taitoja on selvitetty paljon. Oman tutkimusttyöni perusteella ainakin seuraavat psyykkiset taidot olivat suomalaispelaajilla vahvasti yhteydessä hyviin golfsuorituksiin:
- Itseluottamus
- Mielikuvien käyttö
- Rauhoittuminen
- Fokusointi
- Pelkotilojen hallinta
- Aktivoituminen
- Golfista nauttiminen
- Sosiaaliset taidot
- Flow
- Suunnitelmallisuus
Taitolistaa tarkastellessasi huomaat, että monet golfissa hyödyllisiksi todetut psyykkiset taidot ovat varmasti hyödyllisiä monessa muussakin lajissa ja monissa elämäntilanteissa. Golfpsykologian tärkeä tehtävä on syventää psyykkisten taitojen tarkastelua niiden ilmenemiseen golfkentällä ja erityisesti pelaajalle haasteellisissa, mutta tärkeissä tilanteissa.
Kirjallisuus
Matikka, L. M. (2016). PsycheHCP - Construction of self-assessment scales for measuring psychological skills in golf. Paper presented at the World Scientific congress of Golf VII July 18-22.2016, St. Andrews, Scotland.
Matikka, L. M., & Roos-Salmi, M. (Eds.). (2020). Urheilupsykologian perusteet, 3. painos. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura.