Flown juuret - kuka löysi flown

Flow on nykyisin vakiintunut arkiseen kielenkäyttöömme. Flowtilaa pidetään tavoittelun arvoisena erityisesti urheilussa ja monet pitävät sitä huippusuoritukseen itsestään selvästi kuuluvana olotilana. Minäkin hurahdin aiheeseen kymmenisen vuotta sitten. Lähdin tutkimaan flowta golfissa ja tenniksessä. Kiinnostavat tulokset innostivat kirjoittamaan aiheesta kaksi kirjaakin.

Flowtilan saavuttaminen lyhyiksi tuokioiksi tuli tutuksi omassakin tennispelissä ja ihana flowkokemus alkoi ilmaantua entistä useammin. Ehkä olin pelannut flowssa aikaisemminkin, ehkä jopa yhtä usein, mutta nyt olin oppinut tunnistamaan ja rekisteröimään näitä flowkokemuksia. Golfkentällä flowtilaan pääsy ei ole minulla kehittynyt yhtä helposti. Tämä pitää mielenkiintoni yllä. En halua hellittää ennen kuin olen selvittänyt mistä erot johtuvat. Haluan myös omien kokemusten kautta vakuuttua tutkimustiedon paikkansapitävyydestä omissa lempilajeissani.

Palautan tässä artikkelissa mieleen, miten flown tutkiminen maailmalla alkoi. Jos en uppoudu tulevaisuudessa liian tiiviisti omien flowkokemusten kartoittamiseen, niin jatkan tutkimuksiani. Tulen kirjoittamaan jatkoa kirjoilleni Flow – anna mennä ja onnistu ja Yhteinen flow. Ainakin kirjoitan lisää blogiartikkeleita tästä kiehtovasta aiheesta.

Mutta nyt flowilmiön syntyyn!

Flowteorian kehittäjä Mihaly Csikszentmihalyi on tutkinut flowilmiötä 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2015 hän arvioi flowteorian kehitystä ja tulevaisuutta seuraavaan tapaan:

Flow oli ensimmäisessä vaiheessa määritelty kokonaisvaltaiseksi tuntemukseksi, hyvin positiiviseksi kokemukseksi, jolloin ihminen tuntee tasapainon omien taitojensa ja haasteidensa välillä. Aluksi tutkimukset keskittyivät mm. taiteilijoiden työskentelytapoihin, shakin pelaajiin, muusikoihin, vuorikiipeilijöihin ja pitkän matkan uimareihin. Heillä näytti olevan samankaltaisia palkitsevia flowkokemuksia. Itse asiassa samankaltaisia kokemuksia näytti olevan ihmisillä ympäri maailman. Oli kuitenkin kysymys subjektiivisesta kokemuksesta.

Toisessa vaiheessa haluttiin selvittää, kokevatko ihmiset samankaltaisia kokemuksia työssä ja opiskelussa. Kun näin oli, kysyttiin seuraavaksi, kuinka nämä positiiviset kokemukset saataisiin ilmaantumaan useammin jokapäiväisessä elämässä. Koska ihmiset viettävät suuren osan ajastaan työssä tai opiskelussa, oli tärkeää selvittää flown ilmenemistä näissä toimintaympäristöissä. Lisäksi havaittiin, että flowta tunnistetaan näissä toimintaympäristöissä useammin kuin kotona, jossa tekemisen merkitys on mieluimmin rentoutumisessa. Työ ja erilaiset pelit ovat myös otollisempia ympäristöjä flowlle, koska niissä on selvemmät rakenteet ja säännöt.

Flowkanavassa vallitsee haasteiden ja taitojen tasapaino

Hyvin pitkään flowtilaa on jäsennetty ns. flowkanavan kuvaamisen avulla. Koemme edessä olevan tehtävämme haasteet suuriksi tai pieniksi. Haasteisiin meidän pitää vastata omilla  taidoillamme, jotka puolestaan koemme hyviksi tai heikoiksi. Haasteiden kasvaessa tai vaikeutuessa joudumme tasapainon saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi parantamaan taitojamme. Flowkanavassa onnistumme tasapainottelemaan. Kun meistä tuntuu, että olemme saavuttaneet riittävän taitotason, emme voi jäädä "lepäämään laakereille". Näemme edessämme entistä kiinnostavampia uusia haasteita, joita on kiva tavoitella. Tämä taas edellyttää, että kehitämme parempia tai uusia taitoja, joilla vastaamme uusiin haasteisiin. Flown dynaaminen luonne pitää meidät liikkeessä ja edistää jatkuvaa parantamista.

Flown elementit

Flown ilmenemiseen on nykytutkimuksessa liitetty yhdeksän elementtiä. Näitä olen kuvannut tarkemmin kirjoissani Flow – Anna mennä ja onnistu sekä Yhteinen flow.

Flown yhdeksän elementtiä:

(Flown edellytykset)

1 haasteiden ja taitojen tasapaino

2 itsetietoisuuden esiinnousu

3 selkeät päämäärät

4 yksiselitteinen palaute

(Flowtilan aikaiset kokemukset)

5 keskittyminen käsillä olevaan tehtävän

6 hallinnan tunne

7 itsetietoisuuden kadottaminen

8 aikakokemuksen muuttuminen

9 autotelinen kokemus

Csikszentmihalyi pitää täydellistä keskittymistä kaikkein tärkeimpänä flown lähteenä, koska se auttaa unohtamaan itsen ja ajankulun. Kaikki nämä ovat riippuvaisia siitä, että olet fokusoitunut siihen, mitä olet tekemässä. Täydellinen uppoutuminen tekemiseen näyttää siis olevan keskeinen tekijä flowkokemuksessa. Monet tukijat painottavat optimaalista haasteiden ja taitojen tasapainoa flown tärkeimpänä edellytyksenä. Myös muita painotuksia on esitetty, kuten nautintoa ja sisäistä motivaatiota.

On hyvä aika ajoin palata flown määrittelyn ytimeen ja yhteen merkittävään asiaan, nimittäin flowtilan lyhytaikaisuuteen. Flowssa ei siis voi olla kysymys ihmisen onnellisuudesta vaan pikemminkin lyhyistä ilon- tai onnenhetkistä, jotka voidaan parhaiten kuvailla jälkikäteen ja vain muistella, miltä tuntui.

Yksilöllisistä flowkokemuksista yhteiseen flowhun

Kun ihmiset kertoivat omista flowkokemuksistaan, alkoi tutkijoita kiinnostaa entistä enemmän, minkälaisissa sosiaalisissa tilanteissa flowta esiintyi. Oliko flowtilan saavuttaminen helpompaa yksin vai yhdessä? Voitiinko puhua yhteisistä flowkokemuksista? Oma mielenkiintoni heräsi lukiessani Charles Walkerin artikkelia Experiencing flow: Is doing it together better than doing it alone?

Yhteisen flowkokemuksen käsite ei ole vielä vakiintunut. Eri painotukset ja tulokulmat tuottavat hiukan poikkeavia nimityksiä. Tarjolla ovat mm. käsitteet:

- Yhteinen flow

- Sosiaalinen flow

- Joukkueen flow

- Ryhmäflow

- Tiimin flow

Ryhmissä ilmaantuvan flown tunnuspiirteitä kuvaamalla on pyritty yhteisiin määritelmiin. Keith Sawyer on mainiossa teoksessaan ”Group Genius” esittänyt 10 tekijää, jotka hänen mielestään ovat edellytyksiä ryhmäflowlle:

Ryhmäflown edellytykset

1 Ryhmän yhteinen tavoite

2 Syväkuuntelu

3 Täydellinen keskittyminen

4 Hallinnan ylläpito

5 Egojen sekoittuminen

6 Tasavertainen osallistuminen

7 Tuttuus

8 Kommunikaatio

9 Edistyminen

10 Epäonnistumisen mahdollisuus

Näyttää siltä, että tutkittavaa riittää myös yhteisen flown ilmaantumisessa ja ominaispiirteissä. Kyselytutkimuksin on voitu selvittää, että flowkokemukset ovat vahvempia silloin, kun ryhmässä työskentely vaatii jäsentensä vuorovaikutusta ja panostuksia yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Mutta flowkokemukset ovat yksilöllistä flowkokemusta vahvempia myös ryhmissä, joissa jokainen tekee omaa yksilöllistä suoritustaan rinnakkain muiden osallistujien kanssa.

Kirjallisuutta

Csikszentmihalyi, M. (1975). Beyond boredom and anxiety. San Francisco: Jossy-Bass.

Csikszentmihalyi, M. (1982). Toward a psychology of optimal experience. In L. Wheeler (Ed.), Review of personality and social psychology (pp. 13-36). Beverly Hills, CA: Sage.

Csikszentmihalyi, M. (1990). Flow. Elämän virta. Helsinki: Rasalas.

Csikszentmihalyi, M. (1992). Flow. The psychology of happiness. Chatham: Rider/Random House.

Csikszentmihalyi, M. (1997). Creativity: Flow and the psychology of discovery and invention. New York: Harper Perennials.

Csikszentmihalyi, M. (2006). Kehittyvä minuus. Helsinki: Rasalas Kustannus.

Csikszentmihalyi, M. (2007). Hyvä bisnes. Johtaminen, flow ja tarkoituksen luominen. Helsinki: Rasalas.

Csikszentmihalyi, M., & Csikszentmihalyi, I. (1988). Optimal experience: Psychological studies of flow in consciousness. Cambridge: Cambridge University Press.

Csikszentmihalyi, M., & Mei-Ha Wong, M. (1991). The situational and personal correlates of happiness: a cross-national comparison. In F. Strack, M. Argyle, & N. Schwarz (Eds.), Subjective well-being (pp. 193-212). Oxford: Pergamon Press.

Jackson, S. A., & Csikszentmihalyi, M. (1999). Flow in sports. The keys to optimal experiences and performances. Champaign, IL: Human Kinetics.

Matikka, L. M. (2009). The flow narratives among golf and tennis players. Paper presented at the The 12th ISSP World Congress of Sport Psychology. Marrakesh June 17-21, 2009.

Matikka, L. M. (2013). Flow - Anna mennä ja onnistu. Jyväskylä: Docendo. Myös e-kirjana.

Matikka, L. M. (2015). Yhteinen flow. Helsinki: Intimare Oy. Myös e-kirjana.

Sawer, K. (2007). Group genius. The creative power of collaboration. New York: Basic Books. 

Walker, Charles J. (2010). Experiencing flow: Is doing it together better than doing it  alone? The Journal of Positive Psychology, 5, 3-11.